Musta on tärkeetä ettei ota tätä laihdutus projektia liian vakavasti. Viime viikolla oltiin Jasminin kanssa lenkillä, ja kotipihassa huomasin että mulla tullut maidot läpi paidasta :) hehe ei mikään ihme että mua vähän tuijotettiin.
Samoin suunnitelmat. Ei ne aina mene niinkuin ajattelis ja haluis asioiden menevän. Eilen mä täällä uhoilin jotain viikko ohjelmasta, ja jo heti eilen jäi jalkatreeni tekemättä, oli nimittäin hieman hapokasta illalla, kun kävelyä tuli melkein 13km.
Jotta ei nyt kellekkään jäis epäselväksi että mä joskus **epäonnistun**, niin voin kertoa että tän päivän lounas näytti tältä... JA tän lisäksi söin maailman isoimman tuulihatun, jossa oli kermavaahtoa, mansikkahilloa sekä kinuskikastiketta <3 Kuvaa en edes ehtiny siitä ottamaan, koska se hävisi nopeasti lautaselta
Ai että oli hyvää :) suosittelen
On ihan turha ryhtyä johonkin hommaan pakosta ja rääkillä. Toki itseään voi välillä vähän tökkiä, mutta ei niin että homma maistuu puulta. Jos kokoajan vaan vahtii kaloreita, miettii tuloksia, murhetii vaakaa ja treenejä niin siinä ollaan kovaa matkaa menossa kohti jonkinmoista syömishäiriötä.
Mulla on aika rento asenne tätä laihdustusta kohtaan, ja en jaksa nipottaa. Syön karkkia ainakin kerran viikossa, ja jos mua huvittaa niin syön jotain tän päivän kaltaista 'ruokaa'.
Erona entiseen on se, ettei tämä ole jokapäiväistä, vaan ruokavalio on 90% kondiksessa.
Tärkeintä on hyvä olo, ja jos mä en välillä saisi herkutella, ja jättää jonkun 'treenin' tekemättä, niin mulla tuskin olisi enää niin hyvä olo.
